way to move palvelut

 

Liikunta

Teen asiakkaille yksilövalmennusta heidän tarpeeseen, olipa lähtökohta mikä tahansa. Kartoittamalla tämän hetken tilanteen lähdemme työstämään tavoitetta pienin askelin.  Voit olla esim. liikuntaa pitkään harrastanut, uuden lajin pariin siirtyvä, sohvaperuna joka on motivoitunut muuttamaan tottumukset..tai jotain aivan muuta. Teen myös toimintaterapiaa kuntoutuville tai liikuntarajoitteisille

ravinto

Ravintotottumukset ja tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja siitä syystä ravintovalmennus lähtee liikkeelle tämän hetkisen tilanteen kartoittamisesta. Kartoittamisen jälkeen muutokset lähtee pikkuhiljaa etenemään ja ajan kuluessa uudet muutokset muuttuvat elämäntapamuutokseksi.

mentaalivalmennus

Valmennuksessa perehdytään asiakkaan sisäisiin tekijöihin. Miten sisäiset tekijät ovat tunnistettavissa ja miten voimme niihin vaikuttaa toimintamme kautta. Miten saavutetaan haluttuja tuloksia tai oikeaa suuntaa elämälle.

Ymmärrätkö miten toimit omassa arjessa? Hallitsetko mielesi?

Valmennuksen aika kohtaat, todennäköisesti, haasteita eri elämän osa-alueilta. Hyvin usein esille tulee stressitekijöitä, olettamukset, uskomukset, elämänhallinnan haasteet, liikunta, ravinto, lepo ja työ.

RAVINTOLISÄT

Ravintolisiä käytetään täydentämään ruokavaliota esimerkiksi vitamiinien, kivennäisaineiden, kuidun tai rasvahappojen osalta. Niillä voi olla myös elintoiminnallista vaikutusta esimerkiksi ruoansulatukseen, verenpaineeseen tai kolesteroliin. Itse suosin tutkittuja ja laadukkaaksi todistettuja lisäravinteita.

Hedelmät ja vihannekset varastoidaan pitkiksi ajoiksi ja niitä kuljetetaan pitkiä matkoja sadonkorjuun jälkeen. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että elintarvikkeet eivät sisällä samoja määriä mineraaleja ja vitaaliaineita kuin 15 vuotta sitten. Sen vuoksi ihmiset etsivät aina järkeviä ravintolisiä täydentämään ravitsemusta.

Edustamieni tuotteiden kehityksessä hyödynnetään aina uusinta ravitsemustieteellistä
tietoa, lääketieteellisiä löytöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tuotteiden valmistuksessa otetaan erikoisesti huomioon uusimpien ravinto- ja vitaaliaineiden käyttö kuten myös laadunvarmistus ja tuotantomenetelmät, joita valvovat ravitsemustieteen asiantuntijat ja teknikot.

Ei ole ainoastaan tärkeää mitä me syömme, vaan ENNEN KAIKKEA se mitä elimistöömme imeytyy.

 

Toimintaterapia

Toimintaterapian tavoitteena on tukea, edistää ja ylläpitää yksilön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoite on mahdollista osallistuminen arjen toimintoihin ja itselleen tärkeisiin asioihin. Arki voi kostua esimerkiksi leikistä koulunkäynnistä/opiskelusta, työstä, itsestä huolehtimisesta, vapaa-ajasta ja levosta.

Terapiassa vahvistetaan toiminnan osa-alueita, joita voivat olla esimerkiksi:

  •  hieno- ja karkeamotoriikka
  •  hahmottaminen sekä silmän ja käden yhteistyö
  •  aistisäätely
  •  tarkkaavuus, oman toiminnanohjaus ja itsesäätely
  •  leikkitaidot
  •  tunne- ja vuorovaikutustaidot
  •  itsenäistyminen
  •  itsestä huolehtiminen: esim. ruoanlaitto, asioiminen, peseytyminen, liikkuminen

 

Kenelle?

Toimintaterapiasta hyötyvät kaikenikäiset asiakkaat, joiden arkea ja toimintamahdollisuuksia voivat heikentää esimerkiksi jonkin vamman tai sairauden mukana tuomat muutokset, kehitykselliset häiriöt, kehitysviivästymä, ikääntyminen tai elämän muutos.

Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Se rakentuu asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä voimavarojen, toiveiden, tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Toimintaterapiassa asiakas ja hänen lähiyhteisönsä ovat aktiivisia toimijoita, joiden kanssa terapeutti etsii yhteistyössä toimivia ratkaisuja, joiden avulla osallistuminen mahdollistuu juuri niihin arjen toimintoihin, jotka asiakas kokee elämässään merkitykselliseksi.

Toimintaterapian tavoitteena on tukea arjen toimivuutta, toteutuu toimintaterapia asiakkaan arkiympäristöissä.Toimintaterapiajakson alussa toimintaterapeutti tekee alkukartoituksen, mikä sisältää asiakkaan toimintakyvyn kokonaisvaltaisen kartoittamisen esimerkiksi haastattelemalla asiakasta ja hänen lähihenkilöitään, havainnoimalla toimintaa tai toimintaterapeuttisia arviointimenetelmiä hyödyntäen.  Alkukartoituksen ja muutaman terapiakerran jälkeen sovitaan asiakkaan kanssa terapiajakson tavoitteet.

TYÖHYVINVOINTI

Työhyvinvointia voimme tehdä yksilövalmennuksena tai ryhmässä.  Valmennuksen aikana perehdymme kartoittamaan miten työnteko on mielekästä, miten töihin on kiva mennä ja miten työyhteisön jäsenet tulevat hyvin toimeen. Kun työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa saadaan työyhteisön jäsenet työskentelemään tehokkaasti yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Näillä ratkaisuilla työ antaa energiaa ja voimavaroja myös työn ulkopuoliseen elämään.

Jotta yksilöt ja yhteisö pääsisivät nauttimaan tällaisesta tehokkaasta ja mielihyvää tuottavasta työstä, on jokaisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin itse voi työssään. Tärkeää on myös pohtia keinoja, joilla työhyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa niin työntekijänä, esimiehenä kuin laajemmin organisaationa.

Mi­ten si­nä voit työs­sä­si?

Tuoko työsi sinulle maksimaalista hyvinvointia?

 Työn positiivisena kokeva työntekijä saa mielekkäitä, mutta tarpeeksi haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, joissa hän pääsee käyttämään osaamistaan tehokkaasti. Puhutaan työn imusta jossa ihminen nauttii suunnattomasti työstään, eikä välttämättä edes huomaa ajan kulua. Se ei kuitenkaan tarkoita kuormittavaa, työn imevää ominaisuutta eli työholismia, jossa työntekijä työskentelee pakonomaisesti muun elämän kustannuksella, eikä voi henkisesti irrottautua työstään edes vapaa-ajalla. Tällöin työntekijällä on keskivertoa enemmän stressi- ja uupumusoireilua ja tyytymättömyyttä elämään toisin kuin työn imussa työskentelevällä, joka on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi.

Työntekijällä itsellään on myös tapoja vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.

Esimerkiksi:

  • tiedostaa oma suhtautuminen kokemiinsa ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksiin.
  • Yhteiskunnallisesti merkittävät ”kunnon kansalaista” määrittävät normit ja suorittamista arvostava ajatusmalli voivat ohjata työntekijän toimimaan oman jaksamisen äärirajoilla, mikä voi heikentää pitkäkestoista hyvinvointia.
  • Kun työ täyttää ajatukset myös työn ulkopuolella, ei tarvittavaa palautumista työn rasituksesta tapahdu, mikä voi johtaa uupumiseen.
  • Keinoja työstä palautumiseen on monenlaisia ja eri ihmisille sopivat erilaiset tavat.
  • Esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen ja ulkoilu rentouttavat useimpia ihmisiä. Myös riittävien taukojen pitäminen kesken työpäivän on olennaista omalle jaksamiselle.

Työntekijä voi myös vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, mikä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Esimerkiksi reiluus, kohteliaisuus, aktiivinen muiden auttaminen sekä osallistuminen ja kiinnostuminen muiden työstä ovat hyviä tapoja, joilla työntekijä voi parantaa yhteisönsä ilmapiiriä ja yhteishenkeä.